Obraman Fed’uun Miikul
«Lüüdin kiel’» kuului Helsingin ingerilaižin pruaznikas
Ingerilaižin ja lüüdilaižin ühtesruad zavodiiheze d’o kezal 1995:ndel vuodel, konz Ingerin kultuursiebr organizui kujärvelaižen Pit’k Randaane -folklord’oukon ezmaižed gastrolid Suomes. Pit’k Randaažen lüüdilaižed artistad pajatetihe da tancuitihe siluo Munkholman pruaznikal Kotkas da Esplanadan muziksildal Helsingiš. Täman kaut nügüižed suomelaižed ezmažkierdan kuulištetihe lüüdin pajon ja nägištetihe omad kiel’rodn’ad. 1999:ndel vuodel kujärvelaižed tuldihe möst adivuohe Ingerilaižin kezapruaznikale Helsingin Kard’al-taluohe. Muga alguo siebruz, kudam d’atkub tänämbä.
Suomes eläb äij ristikanzuod, kudamad oma sidotud Kard’alaha ja sen suomelaž-kard’alaižehe kultuuraha. Tiedos om, ku ingerilaižin elo ei olnu maged, ka üksekaik hüö maltetahe tulda ühtehe, ühtes hüvin pruaznuida, pidada arvos omad perimust. Muguožen pruaznikan pidetihe Helsingiš 23.10:ndel kuul 2008. v. Stoa-kultuurtaluoš, kuna keradui äij rahvast. Ildacus pagištihe Kard’alan ingerilaižed kiritajad Toivo Flink ja Arvi Perttu. Nuorin Kurikan sizarusin maltajiš käziš soidihe heledasti kandelehed. Kogodunuded rahvaz vaikastutihe kodvaižeks muštuotamaha kuulužan ingerilaižen pajatajan Arvi Kempin, kudam anduo oman pajoneron ja elon Ingerile da Kard’alale. Lüüdilaižile Arvi anduo Lüüdin rahvahan pajon muzikan.
Pruaznikal tancui ja pajat’ Arvin folklord’uok Tuulistullaa, kudaman taidehohd’adaj häin oli. Enimad Tuulistullaan pajatajad oma Kard’alas piä. Dälges Arvin kuolendad gruppan repeticijuod pidi Viola Pekkanen, kudam ruaduo igan Petrowskuol Suomelaižes teatras.
Viola pani Tuulistullaan pohd’ale 1998:ndel vuodel, konz häin ruaduo Ingerikeskucan kultuurruadnikan. Violan d’uured oma Suomes ja Ingeriš, ka suurim vuit’ hänen elod mäni Kard’alas. Lapsuzvuozil häin eli Mangan küläs da opastui Priäžan školas. Sikš häin maltab pagišta suomeks, ingerikš ja kard’alaks. Hänel om Kard’alan runoliižed murdehmujud –koncertprogram, kudam sanolob Kard’alan eläjiš ja heiden kieliš, heiden kultuuras: suomelaižis, ingerilaižis, kard’alaižis, vepsalaižis dai lüüdikuoš. Lüüdikš häin maltab ližaks iänel itkeda. Mugai täll pruaznikal Stoa-taluoš Viola lugi Kard’alan kiritajin, Rugojevan Jaakon, Brendojevan Ladmeran, Taisto Summažen, Pekka Pöllän, Pekka Mutažen, Kai Kuujärven runuod da starinuod eri kielil. Runon «Lüüdin kiel’», kudam om lüüdilaižes ABC-kird’as, Viola lugi lüüdikš.
Suomes Viola Pekkanen ruaduo Kard’alaižen nägütamon, Kasandran, Taidehkorgedkoulun ja muiš teatruoš. Lapsile häin pidi kard’alaižen suarnan kruugad. Oman piäruadon ližaks Viola oli äijad vuoded Lüüdilaižes Siebras kultuurvalitud. Siebras häin organizui ildacuid, pruaznikuod ja koncertuod, kucui adivuohe lüüdilaižid ja pidi heiš huolt Suomes. Lüüdin ravhahan opastaj Potašovan Lid’an oli Violan hüvä siebralaine. Ei muga amu 2006. vuodel hüö ühtes pidetihe Helsingiš Lüüdilaižen Siebran Lüüdipäivän pruaznikan, kudamas tancuitihe ja pajatetihe Tuulistullaa-d’oukon artistad. Himuotab sanuda Violale suured spassibod hänen ruados lüüdilaižen kultuuran hüväks. Vähaluguhiižile vellesrahvahile pidab abutada toine toižele.